*

Tompan blogi

Kielikokeilu johtaa ansaan

Perussuomalaisten ajaman kielikokeilun miettiminen jätettiin puolitiehen. 2200 lasta saa nyt valita muun kuin ruotsin kielen opiskelun. Heille kuitenkin tulee tenkkapoo siinä vaiheessa, jos jatkavat opiskelujaan korkeakoulu- tai yliopistotasolla, puhumattakaan siitä jos aikovat valtion virkamiesuralle. Heiltä vaaditaan tällöin edelleenkin ruotsin virallinen osaaminen, jonka he joutuvat sitten pikavauhtia hankkimaan. Vanhempana kielen opiskelu tunnetusti on hankalampaa, vaikkei suinkaan mahdotonta.

Oikea, kokonaisvaltainen ratkaisu olisi ollut muuttaa lakeja ja asetuksia siten, että kokeiluun nyt osallistuvilta henkilöiltä ei edellytetä ruotsin osaamista myöhemmin korkeakoulu- tai yliopisto-opinnoissa eikä myöskään virkamiestehtävissä. Onko kokeilun tulos jo nyt nähtävissä: ”Kokeilun perusteella ruotsin kielen opiskelu on aloitettava hyvissä ajoin peruskoulussa, jotta nuorilla on mahdollisuus jatko-opintoihin ja virkamiestehtäviin.”?

Voidaan jopa ottaa vanha kunnon perustuslaki tähän mukaan: 

6§ Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

16§ Sivistykselliset oikeudet

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Kohteleeko yhteiskunta nyt lapsia yhdenvertaisesti, jos kunta päättää osallistumisesta kielikokeiluun? Tällöin oppilas ei voi alkaa opiskelemaan ruotsia, vaan joutuu opiskelemaan ruotsin sitten myöhemmin (jos haluaa yliopistoon tai virkamiesuralle).

Toisin sanoen tämä kielikokeilu oli Perussuomalaisilta selvääkin selvempää populismia: vaikutetaan siihen asiaan, jolla saadaan ääniä, eikä mietitä kokonaisuutta pidemmällä aikajänteellä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Tuskin yhdessäkään kunnassa lopetetaan toisen kotimaisen opetusta: on jatkavia ryhmiä, lukio jne. Eli mahdollisuus opiskella sitä säilyy valinnaisena. Eli sen mahdollisen yhdenvertaisuusongelman aiheuttavat kyllä persumieliset vanhemmat ihan itse lapsilleen.

Valinnoilla on seurauksensa.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Ensinnäkin Suomessa mihinkään ei tarvitse osata ruotsia.
Suomenruotsi riittää.
Sillä tosin ei pärjää koko maailmassa missään muualla kuin pienessä osassa Suomea, mutta sehän ei tunnu pakkoruotsin kannattajia haittaavan.

Ilman tuota kostomentaliteettia kielivaatimukset voisi alueellistaa.
Jos vaikkapa poliisiksi tai rajavartijaksi pyrkii kaksi, joista toisella on todistus suomenruotsin "osaamisesta" ja toinen osaa vaikkapa venäjää valitaan se suomenruotsin osaaja ja "lähetetään" itärajalle eli osoitetaan sieltä virka ?

Mitä järkeä siinä on ? Miksei siihen valita sitä, joka osaa venäjää ?
Mitä käyttöä itärajalla on suomenruotsilla ? Ei niin yhtikäs mitään, ellei sitten venäläisiltä ruveta vaatimaan suomenruotsin kielitodistusta ennen kuin pääsevät Suomeen.
Pitäisikö vaatia ?

Suomalaisia on vajaa promille koko maailman väkiluvusta, mutta silti pystymme järjestämään kaikki itsenäisen valtion toiminnot.

Suomenruotsalaisia on n. 3 % suomalaisista, mutta he tarvitsevat suomenkielisiä avukseen ja palvelijoikseen ?
Miksi ? Ovatko niin saamattomia ? ;-)
Kai nyt 3 % vaikkapa poliiseista pystyy "hoitelemaan" 3 % väestöstä ?
Siihen riittää, että saman alueen partioissa on yksi suomenruotsia osaava. Ei jokaisen tarvitse sitä osata tai "osata".

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Suomenruotsi riittää.
Sillä tosin ei pärjää koko maailmassa missään muualla kuin pienessä osassa Suomea"

Suomenruotsin murteiden yleiskieli, n.s. högsvenska, on yksi ruotsin kielen puheen parsista eikä se eroa kieliopiltaan tao sanastoltaan juurikaan niin sanotusta "riikinruotsista", joka myöskin on vain yksi ruotsin kielen murre. Sen lisäksi on skåne, göteborska, norrlannin murre, j.n.e. Kaikki ne ovat ruotsia ja kaikilla niillä pärjää sataprosenttisesti kommunikaatiossa keskenään.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Suomenruotsin sanasto toki on pitkälti samaa kuin oikeassakin ruotsissa "kivaa", "pipoa" jne lukuun ottamatta.
Suomenruotsin ääntämisessä se suurin ero onkin. Ilman Närpiötäkin.

Vaikka Suomessa opittaisiinkin oikeaa ruotsia, eipä se juurikaan maailmalla auta. Englantia kun puhuu tai ymmärtää ehkä n. 4 miljardia ihmistä. Tuohon verraten 10 miljoonaa on mitätöntä.

Samoin saksaa, ranskaa, venäjää, kiinaa jne puhutaan hieman laajemmalti kuin ruotsia.

Paras keino oppia saksaa on opiskella saksaa eikä suomenruotsia.
Paras keino oppia ranskaa on opiskella ranskaa eikä suomenruotsia.
Paras keino oppia venäjää on opiskella venäjää eikä suomenruotsia.

Pointtini oli kuitenkin alueellistaminen, mitä sanaa käytin.
Mitä järkeä on vaatia kaikilta virkamiehiltä suomenruotsin lukemista ?
Jos joku välttämättä haluaa virkamieheksi suomenruotsalaiselle alueelle, hankkikoon sitten kielitodistuksen. Suomenkielisillä alueilla sitä ei pitäisi vaatia, koska sitä ei tarvita.

Jos ruotsinkielisemme haluavat palvelua omalla äidinkielellään hakeutukoot palveluammatteihin. Ei jää sitten kiinni ainakaan kielestä.

Miksi vaaditaan, että suomenkielisten on nöyrästi palveltava suomenruotsia äidinkielenään puhuvia ?

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Minä pärjään ruotsin kielelläni suuremmassa osassa maailmaa kuin Mansala suomenkielellään. Esi-isäni ja sukuni ovat 700 vuotta, sukupuu ja -tutkimus tehty, rakentanut tätä maata ja puhuneet ruotsia täällä. Mansala ja muut kielitalebaanit voisivat pikkuhilja hyväksyä sen tosiasian että Suomi kuuluu samaan ryhmään sivistysvaltioita kuten Sveitsi, Kanada, Belgia jne joissa on monta kieltä.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Minä pärjään ruotsin kielelläni suuremmassa osassa maailmaa kuin Mansala suomenkielellään".
Ihan varmasti. Suomea kun puhuu tai ymmärtää vain alle 6 miljoonaa.

Melkein millä kielellä tahansa kuin edes oikealla ruotsilla pärjää kuitenkin maailmalla aivan eri laajuudessa.
Englantia puhuu ja ymmärtää n. 4 miljardia, joka on hieman enemmän kuin 10 miljoonaa.

Mistähän nuo "kielitalebaanit" oikeasti löytyvätkään ?
Meistä, jotka haluamme puhua Suomessa suomea vai niistä, jotka väkisin tuputtavat omaa 3% vähemmistökieltään kaikille ?

"Mansala ja muut kielitalebaanit voisivat pikkuhilja hyväksyä sen tosiasian että Suomi kuuluu samaan ryhmään sivistysvaltioita kuten Sveitsi, Kanada, Belgia jne...".
Ehdottomasti samaa mieltä, mutta mitä tuolla on tekemistä pakkoruotsin kanssa ?

Suomenkieli on rikas, monivivahteinen ja kehittynyt kieli.
Esim. englanti taas on varsin alkeellinen kielenä.

Jos esim. sanonta "tulen autollani" käännetään englanniksi ja sitten tarkasti takaisin suomeksi, käännös kuuluu "tulen kanssa minun auto".
Alkeellista.
Vanhoissa pilakuvissa 50-60 vuotta sitten joku ulkomaalainen pistettiin puhumaan noin.

Mitä vikaa on alueellistamisessa ?

Jos joku välttämättä haluaa ruotsinkieliselle alueelle virkamieheksi hankkikoon kielitodistuksen.
Suomenkielisillä alueilla se on aivan turha.

Itärajan tuntumassa venäjäkin olisi paljon hyödyllisempi.
Näinä lamavuosinakin Suomessa on käynyt yli 3 miljoonaa venäläistä turistia vuosittain. Suomenruotsillako tulli ja kauppiaat heidät vastaan ottavat ?
Suomenruotsillako heille tavarat ja palvelut myydään ?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #16

Suomenruotsi on yksi ruotsin kielen murteista. Sitä ymmärtävät todella laajasti kaikki skandinaavit - tanskalaisilla, ruotsalaisilla, norjalaisilla, islantilaisilla tai färsaarelaisilla kollegoilla ei ole ollut mitään vaikeutta ymmärtää minun ruotsiani, jälkimmäisillä toki norjan tai tanskan kautta. Suomenruotsi on ruotsin kielen helpoimmin, ja laajimmin ymmärrettävä murre. En ymmmärrä, mistä ihmeelliset käsityksesi oikein ovat peräisin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #20

Juuri samaa yritin viestitää omassa ylemmässä kommentissani.

Jos lukee Huvudstadsbladetia tai Svenska Dagbladetia, niin ei pysty sanomaan kumpi on "suomenruotsia" ja kumpi "riikinruotsia". Kyse on TÄSMÄLLLEEN samasta kielestä. Lausumiseroja on kaikissa ruotsin kielen murteissa, ei pelkästään Högsvenskan ja Tukolman murteen (jota riikinruotsiksi kutsutaan) välillä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ralf, Missä mielessä vertaat Suomen kaiken kattavaa pakkoruotsia noihin Sveitsiin, Kanadaan ja Belgiaan?

Missään noissa maissa ei ole koko kansalle pakotettu opiskelemaan toisia virallisia kieliä koko maahan. Sveitsissä pitää opiskella yhtä toista kantonin kieltä oman valinnan mukaan, mutta senkin saa vaihtaa myöhemmissä opinnoissa englantiin. Valinnat, saksaan, ranskaan tai italiaan ovat kaiken lisäksi ns. isoja ja paljon puhuttuja kieliä, aivan toista kuin meillä pikkuinen ruotsi.

Kanadassakin ranskaa on pakko lukea vain yhdellä alueella. Samaa kaiken kattavaa pakkoa ei ole todellakaan missään muussa maassa käytössä ja sen tähden tässä purnataankin. Haluamme sivistyskieliä meillekin, joita puhuvat yli kymmenet miljoonat ihmiset! Ketä se oikeasti haittaa, jos Suomessa olisi monipuolisempi kielitarjonta?? Vastaus: ehkä noin 300 000 ruotsinkielistä.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Saisinko muuten kysyä, miksi valehtelet kommentissasi: "Suomenruotsalaisia on n. 3 % suomalaisista". En valitettavasti voi pitää tätä minään muuna kuin valehteluna, sillä viralliset luvut löytyvät niin helposti.

Suomenruotsalaisia on runsaat viisi prosenttia eli pieni prosenttiluku. Sen takia ihmettelenkin, minkä ihmeen takia sinulla (noh, muitakin löytyy eli et ole yksin) on pakonomainen tarve vielä leikata siitä nelisenkymmentä prosenttia? Eikö olisi helpompi vain käyttää oikeita prosenttilukuja?

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

No jaa, enpä tiedä onko tämä lopulta parempi ruotsin kannattajillekaan. Vaikka saataisiinkin sitten vuosien päästä nuoria itkemään "Voi kunpa olisin opiskellut ruotsia", painostus poistaa nuo vaatimukset kokonaan kasvaa varmasti nyt.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Oma poika on huomattavasti fiksumpi kuin minä aikanaan, onneksi. Sitä varten lapsia kait tehdään. Nyt menee kohta kasiluokalle ja kysyi miksi ruotsinkieli on niin vaikeaa. Naureskelin vaivaantuneesti todeten että ei se ole vaikeaa. Se on helppoa, älä anna asenteen tulla iholle.

Lohdutin että kun aloitat saksankielen syksyllä niin ruotsinkieli on portti. Nauroi paskaisesti.

"Millon oot ite tarvinnut ruotsinkieltä" kysyy poika.

"No olen opettanut 15v ja en koskaan opintojen jälkeen" vastaan, enkä pärjää sillä kielellä. (Ei muuten oikeasti pärjää koulujen rehtoritkaan itäisemmässä Suomessa.)

Totean pojalle että kun olet oikeasti fiksu, niin älä anna asenteen haitata oppimiskykyäsi. Hoida pois ruotsinkieli, älä tee niin vaikeaa tietä kuin isäsi. Ymmärsi. Onneksi.

Mutta tästäkin huolimatta minua harmittaa se, että ihan oikeasti pakollinen ruotsinkieli koko suomenmaan kattaen on resurssien tuhlausta suhteessa naapurimaihin. Suomen ahvenanmaa on fiksu, ruotsi ja englanti pakollisena. Sama kuin Ruotsissa.

Summa summarum. On yksi asia olla viisas kasvattaja ja tasoittaa tietä lapsen kielenopiskeluun. On toinen asia se, mikä hyöty ruotsinkielestä on. Esmes itärajan tullimiehet käyttävät ruotsinkieltä keskimäärin kerran 15 vuoteen, mutta siitä huolimatta käyvät säännöllisesti pitämässä pätevyyttä yllä (jotta voivat toimia työssä)

Käyttäjän tominaranen kuva
Tomi Näränen

Jos luet tarkemmin, huomaat etten ota kantaa siihen, onko ruotsin kielen opiskelu tärkeää vai ei. Kyse on siitä, miten nuorten kohdalla toteutuu tasa-arvo opiskelun suhteen. Jos halutaan että ruotsia ei kaikkien tarvitse opiskella, niin tehdään se kunnolla: poistetaan vaatimukset myös virkamiesruotsista.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Niin no, vanhemmilla on alaikäiseen lapseensa valtava vaikutus ja vastuu. Kaiketi joka paikassa voi opiskella ruotsinkieltä jos haluaa?

Käyttäjän tominaranen kuva
Tomi Näränen Vastaus kommenttiin #11

Näin on. Ruotsia voi opiskella vaikka 90-vuotiaana, ei siinä mitään. Minä vaan itse lukeudun siihen joukkoon, joka ei halua lapselleen tuota tilannetta, että jos lukion jälkeen huomaa että yliopistoon tekisi mieli, joutuukin lukemaan alusta lähtien ruotsin kielen opinnot.

Miksi se olisi ollut niin vaikeaa tehdä tämä lakimuutos kunnolla? Nyt se jätettiin puolitiehen.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #13

No ainakin Kokoomus ja Sanni G on tehnyt kaikkensa tämän hidastamiseksi. Heillä on vahva side ruotsalaiseen kansanpuolueeseen.

Lienee tarkoitus on se, että saadaan tämä kokeilu nyt toteutettua jotenkin ja vesitettyä kun persut sitten pienenee ja joutuvat oppositioon. Sitten ei uutta kaksikielisyyden auringon alla.

Toki yliopiston virkamiesruotsin vaatimukset motivoitunut opiskelee sivutoimisesti parissa kuukaudessa nollasta, jos lukio englannilla ja jollain toisella pakollisella kielellä on toteutettu.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Virkamiesruotsin olisi pitänyt poistaa nyt heti tässä samassa yhteydessä. Kirjoitin jo aikaisemmin tämän kommenttini, mutta siitä selviää hyvin, kuinka yksipuolisesti meillä asioita hoidellaan:

Toivoisin enemmän politiikkojen kommentteja ja selityksiä, että miksi meillä toimitaan näin demokratian vastaisesti, josta ei edes voi äänestää Sveitsin tapaan?
Nyt vain moititaan liian helposti kaikkea kritiikkiä vihapuheeksi, eikä kuitenkaan pystytä kiihkottomasti ja järkevästi kaikkia osapuolia ottamaan tasa-arvoisesti huomioon.
Paradoksaalista onkin, että jo kauan kansamme historian kuvioissa on ollut monenlaisia tuulia kielikysymyksessä. Daniel Juslenius rakensi Suomea suomen- ja latinan kielellä. Sota-aikana meillä oli saksa suosituin vieras kieli ja sitä ennen ranska.

Iso askel otettiin peruskoulu-uudistuksen jälkeen vuonna 1978 suoritettu yliopistojen pakollinen pro exercitio-koe kahdessa vieraassa kielessä: aiemmin pakollisen latinan sai loppuvaiheessa vaihtaa toiseen nykykieleen. Ruotsin virkamieskoe oli kokonaan erillinen suoritus, jonka sitä tarvitsevat kävivät suorittamassa kielilautakunnalle.

Mitään pakollista ruotsia ei siis ollut, vaan opiskeltiin akateemisesti tärkeitä suuria sivistyskieliä. Mutta, mutta sitten tuli yliopistoihinkin tämä: "pukki kaalimaan vartiana"!
Hän oli RKP:n opetusministeri Kerstin Gestrin, joka junaili kaikille pakollisen virkaruotsin, joka siitä lähtien on rajoittanut yliopisto-opiskelijoiden kieliopintoja. Saksa, ranska ja muut ovat jääneet lapsipuolen asemaan englanti-ruotsi-yhdistelmän dominoivuudesta johtuen.

Tästä muun muassa pitäisi käydä asiapitoista, avointa ja rehellistä keskustelua, eikä aina piiloutua yksinkertaisiin tokaisuihin, joita kuulee ihan riittävästi muutenkin. Miksi meillä Suomessa ei siihen pystytä? Pitäisi nähdä enemmän tämäkin ongelma kokonaisuutena, joka ei enää koskaan poistu ilman yhteistä suuntaa kaikkien parhaaksi. Nyt on aika puhua!
muokkaa

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Lohdutin että kun aloitat saksankielen syksyllä niin ruotsinkieli on portti. Nauroi paskaisesti".
Fiksu poika.

Paras keino oppia saksaa on opiskella saksaa eikä suomenruotsia.
Paras keino oppia ranskaa on opiskella ranskaa eikä suomenruotsia.
Paras keino oppia venäjää on opiskella venäjää eikä suomenruotsia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomenruotsia ei voi opiskella, koska on olemassa vain yksi ruotsin kirjakieli.

Usko jo vihdoin!

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #27

En usko minäkään mitä tahansa höpöä.

"Suomenruotsia ei voi opiskella...".
Ei voi, vaan on pakko.

Vaimo oli aikanaan neljä kesää Ruotsissa kesätöissä ja oppi siellä oikean ruotsin varsin hyvin.

Meni sitten Suomessa kielikokeeseen käyttäen siinä oikean ruotsin sanoja ja sanontoja.
Ne kokeen vastaanottaja (silloin eräs kielilautakunnan jäsenistä) tuomitsi kaikki virheiksi.
"Me Suomessa emme sano noin", oli tuomionsa.

On siis suomenruotsia ja oikeaa ruotsia.

Ota jo laput silmiltäsi.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Miten muuten blogisti suhteuttaa perustuslain tuohon ahvenanmaan tilanteeseen? Ok, siellä on itsehallinto mutta mielestäni nämä tärkeämmät perustuslain arvot tulevat ennen.

Käyttäjän tominaranen kuva
Tomi Näränen

Kyse ei edelleenkään ole ruotsin kielen asemasta Suomessa, vaan siitä, kohdellaanko nuoria tasavertaisesti jatko-opintoihin hakeuduttaessa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Kohdellaanko nytkään? Joissain yliopistoissa ruotsinkieliselle linjalle pääsee helpommin jos hoitaa ruotsin kondikseen.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #12

#12

Ja suomenkieliselle linjalle pääsee helpommin jos on opetellut suomea.

Ei ruotsin tai suomen osaaminen opiskelussa tai työpaikkaa tarjottaessa kiusaamista ole. Monissa työpaikoissa ja tehtävissä tarvitaan myös ruotsia.
Koulussa opitun ruotsin ansiosta onnistuu myös opiskelu ruotsinkielisessä oppilaitoksessa joita maastamme löytyy paljon.

Viranomaisvaatimus taas perustuu kansalaisten yhdenvertaisuuteen. Jokaisella on oikeus tulla palvelluksi äidinkielellään, siis suomeksi tai ruotsiksi.

Ruotsin opiskelun vähentyessä julkiset virat ja monet siviilityöpaikat päätyvät kaksikielisen kansalaisten etuoikeudeksi. Yksikielisiltä ovet pysyvät kiinni.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #18

Vaimoni opiskeli ruotsiksi sairaanhoitajaksi Vaasassa ja meni sitten Tukholman kotihoitoon töihin. Tampereen tyttöjä kuitenkin. Hyväksyvätköhän nämä kielivenkoilijat sitten suomenruotsalaiset lääkärit ja poliisit, jotka eivät osaa suomea?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Kuinka liikuttavaa huolenpitoa kokeeseen osallistuvista.

Jos poliitikot eivät halua poistaa virkamiesruotsin vaatimusta kokonaan, poistakoot alueellisesti.
Jos joku välttämättä haluaa virkamieheksi suomenruotsalaiselle alueelle hankkikoon kielitodistuksen.
Suomenkielisillä alueilla sitä ei tarvita.

Jos ruotsinkielisemme haluavat hyvää palvelua äidinkielellään hakeutukoot palveluammatteihin. Ei jää sitten ainakaan kielestä kiinni.

Miksi meidän suomenkielisten pitäisi olla suomenruotsalaisten nöyriä palvelijoita ?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #19

Jos ryhdyt vaikkapa juristiksi ja haluat tutkia Suomen lainsäädännön kehitystä, niin pitää tutkia vanhaa lainsäädäntöä ruotsiksi. Muuten ei tule mitään.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #19

Ruotsinkielisiin kohdistuvat samat kielitaitovaatimukset. Jos muutat vaikkapa Vaasan, niin hyväksytkö sitten sen, että lääkärisi ei puhu suomea?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #19

#19

Viranomaisemme palvelevat myös suomenkielisiä, olivatpa äidinkieleltään mitä tahansa.
Yksityisellä työnantajan ei tarvi edellyttää kielitaitoa edes suomeksi. Siitä sitten joku aina joskus pahoittaa mielensä.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #19

"Miksi meidän suomenkielisten pitäisi olla suomenruotsalaisten nöyriä palvelijoita?"

Tämä taitaa Pekka olla sinun pakkomielteesi - on sinulla varmaan vaikeaa elämässäsi.

Eli jos minä palvelen suomenkielisiä suomeksi (ja olenhan minäkin joutunut opiskelemaan suomea), minut on pakotettu olemaan heidän nöyrä palvelijansa? Tai jos sinä palvelet jotakuta englannin kielellä (jota melkeinpä jokainen opiskelee tai joutuu opiskelemaan, sillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa), sinut on pakotettu olemaan heidän nöyrä palvelijansa jne.

O sancta simplicitas!

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #29

Vastaan vain tähän ja tunnustan ettei palveluvaatimus ole oma ideani, vaan erään turkulaisen Rkp-poliitikon.

Vuosia sitten Turussa kohistiin, miten ruotsinkieliset vanhukset saavat huonoa hoitoa.
Huonosta hoidosta syytettiin nimenomaan suomenkielisiä. Emme opiskele suomenruotsia riittävän hyvin hoitaaksemme ruotsinkieliset vanhukset.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #29

"Eli jos minä palvelen suomenkielisiä suomeksi (ja olenhan minäkin joutunut opiskelemaan suomea)"

Sinä olet opiskellut suomea oman etusi takia, Suomessa nyt ei pärjää ilman suomea paitsi asumalla koko ikänsä jossakin Närpiössä. Me suomalaiset opiskelemme ruotsia koska laki vaatii, Suomessa ei tarvitse ruotsia kuin jossakin Närpiössä ja sielläkin osataan englantia. Pakkoruotsille ei ole olemassa yhtään järkevää perustelua.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

#19

Olisihan sekin jos työnantajat eivät saisi vaatia työntekijöiltä ammatissa vaadittavaa ruotsin (tai suomen) taitoa, olipa kyseessä sitten julkinen tai yksityinen. Johan siitä monenlaista isoakin harmia syntyisi.

Eipä sillä mitään tekemistä nyt alkavan kielikokeilun kanssa ole kuten blogistikin totesi. Osa työ- ja opiskelupaikoista tulee sulkemaan ovensa niiltä jotka eivät ole opetelleet edes kouluruotsia. Siinä ei sitten joku muu kielitaito auta, varsinkaan kun toisen kotimaisen opiskelu ei sulje pois muiden kielten opiskelua.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Luulenpa, että kouluruotsia harva työnantaja enää edes vaatii, sillä englanti on se tärkein kieli kaikkialla. Ja jos myyjäksi fiiniin kauppaan aikoo, niin venäjästä ja kiinasta saa isot plussat ja palkanlisätkin kaiken tuon hyvän päälle:)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Poistetaan pakkoruotsi koulusta . Kun se häiritsee koulunsa jo käyneitä aikuisia. Annetaan lasten itse päättää mitä aineita he haluaa kouluihin ,koska pakolliset oppiaineet rasittaa heidän vanhempiaan.

Poistuuko työttömyys,leipäjonot,pakolaiset,velat,verot jos pakkoruotsi poistetaan?
Vai olisiko aika lopettaa lillukanvarsista valittaminen ?Keskittyä todellisiin ongelmiin.

Käyttäjän SampsaMkel kuva
Sampsa Mäkelä

En ole samaa mieltä kanssasi. Kouluissa tulee aina olemaan pakollisia lukuaineita. Pakollisuus ei kuitenkaan estä miettimästä mitkä aineet on järkevää sisällyttää pakollisten aineiden joukkoon. Kielten opiskelu kuuluu ehdottomasti kaikille oppilaille, mutta ruotsin kieli yhtenä kaikista valittavista kielistä.

"Poistuuko työttömyys,leipäjonot,pakolaiset,velat,verot jos pakkoruotsi poistetaan?
Vai olisiko aika lopettaa lillukanvarsista valittaminen? Keskittyä todellisiin ongelmiin."

Ei tule poistumaan pakkoruotsin lopettamisella. Maailmassa on toki valtavasti paljon suurempia ongelmia kuin pakkoruotsi, mutta ongelmia ei poisteta tärkeysjärjestyksessä. Muuten olisimme aina jumissa siinä suurimmassa ongelmassa.

Käyttäjän SampsaMkel kuva
Sampsa Mäkelä

Blogikirjoituksesi herättää ajatuksen, että tämä kielikokeilu on pakkoruotsin puolustajien ovela juoni.

Vesa Kaitera

Juha Kuikalle minun on pakko todeta, että Suomessa opetetaan nimenomaan suomenruotsia ei riikinruotsia. Ruotsin kielen oppikirjojen esimerkit käyvät toki hyvin riikinruotsin oppaista, mutta opettajien ääntämys on valtaosaltaan suomenruotsalaista ei riikinruotsalaista. Tämä selittyy tietenkin sillä, että koulujen ruotsinopettajat ovat valtaosaltaan suomalaisia.

Minusta on selvää, että sekä pakko- että virkamiesruotsi on tarkoitustaan vastaamattomina lopetettava heti. Ruotsista on tehtävä kouluissamme vaihtoehtoinen kieli. Valtaosa kansastamme suhtautuu sekä ruotsin kieleen että suomenruotsalaisiin varsin sävyisästi, mutta se haluaa nykytilanteeseen selvän muutoksen.

Toimituksen poiminnat